Helsingin yliopisto - Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos

Evaluation provides usable information to support decisions about program or policy operations and effectiveness. Therefore, it plays an important role in the choice of the public policy instruments with which governmental authorities wield their power when attempting to ensure support and to effect social change. The situations of evaluation are complex and various, often involving conflicts between ethical principles as well as among the aims or claims of stakeholders. In this study, the complex nature of evaluation practice is the starting point of sketching guidelines for collaborative ethical reflection. To this end, the study considers different approaches which have their strong and weak points, and shows how activity theory can be applied to analyze the contradictory position of evaluators in situations where cooperational relationships and professional networks are close.

Paikkana politiikka -teos tarkastelee Suomen poliittisen järjestelmän peruspiirteitä analysoiden viimeaikaisia muutoksia ja tulkiten niiden seurauksia ja merkityksiä. Eri aihepiirien asiantuntijat pohtivat kirjoituksissaan esimerkiksi puolueiden, työmarkkinajärjestöjen, eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtionhallinnon asemaa ja roolia suomalaisessa politiikassa sekä Suomen ulkopolitiikkaa ja EU- jäsenyyden vaikutuksia Suomen poliittiseen järjestelmään.

Teos soveltuu yliopistolliseksi oppikirjaksi opintojen eri vaiheisiin.

Olli Poroputaan väitöskirja Taloudellinen kehitys ja vahva valtio tutkii politiikan vaikutusta Suomen suuriruhtinaskunnan taloudelliseen kehitykseen vuosina 1809–1913. Teoksen kysymyksenasettelu nousee siitä ongelmasta, ettei Suomen taloudellista kehitystä peri¬feerisestä maatalousmaasta pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi voida pitää itsestäänselvyytenä. Tarkasteluajanjaksolla Suomen talous kasvoi nopeasti ja kuroi kiinni kehityseroa maailman kehit¬tyneimpiin maihin. Suomen tapausta voidaan pitää merkittävänä laajemminkin poliittisen taloustieteen ja kehitystutkimuksen näkökulmasta.

The monograph at hand looks at Senegalese women’s groups through the concept of social capital and asks whether the groups can be considered as sources of social capital to their members, and in what ways the groups contribute to the support of their members’ livelihoods. Tracing the functions of traditional women’s groups in different phases of Senegalese societal change, and describing their significance in contemporary urban neighborhoods, the study underlines their crucial importance for their members as well as for society as a whole.